SATAVUOTIAAN KOSKENPÄÄN HUOPATEHDAS OY:N HISTORIIKKI

Koskenpään Huopatehdas on ollut tärkeä yritys Vuolle-Apialan Koskenpäälle sijoittuneelle sukuhaaralle. Yrityksen perustamisessa ja sen kehittämisessä vuosina 1922- 1961 keskeisessä asemassa on ollut Kustaa Vuolle-Apiala. Hän oli perustanut sitä ennen Koskenpään Tervatehdas Oy:n ja osallistunut lukuisiin muihinkin kehittämishankkeisiin Jämsässä ja Koskenpäällä.

Huopasten ja monien villatuotteitten kysyntä oli suurta entisinä
aikoina, josta syystä markkinarako oli olemassa taitavalle yrittäjälle. Vuosien
1936-2004 välisenä aikana tehtaan johto siirtyi vähitellen Kustaan perillisten
käsiin. Suvun jäsenet myivät tehtaan osakekannan vuonna 2004 silloiselle
toimitusjohtajalle Matti Koikkalaiselle.

Vuonna 2015 tehtaan omistus siirtyi hänen tyttärelleen Emilia Koikkalaiselle. Uudet omistajat ovat monipuolistaneet tuotantoa edelleen varsinkin villaan liittyvien erikoistuotteitten suuntaan. Lisäksi he ovat toimittaneet oheisen 100-vuotisjulkaisun. Tekninen liiteosa täydentää historiikkiä.

NAHKURIN ORRET

Julkaisu sisältää Vuolle-Apialan suvun historiaa ”Isästä- Poikaan” kulkevana tarinaketjuna, joka sisältää todellisuutta ja yhteiskunnallisen tilanteen eri ajankohtiin liittyviä arvioita kysymyksessä olevien henkilöitten vaiheista. Tarina alkaa vuodesta 1720 ja jatkuu noin vuoteen 1910, jolloin mukana ovat jo suvun parissa tutut henkilöt. Nahkurin ammattiin kuuluvat asiat ovat keskeisiä 1800- luvun puolivälin jälkeisissä tapahtumissa. Ne liittyvät myös osaltaan merkittävällä tavalla Jämsän teolliseen kehitykseen.

LINDEMANIN LAPSET

Vuolle-Apialan 1800-luvun lopulla syntyneet lapset toimivat monilla aloilla.
Vuonna 1842 syntyneellä Kustaa Adolf Långström/Lindemanilla oli varsin vaatimaton alku omalle elämänkululleen. Vähitellen suurella sitkeydellä hän löysi uran, joka lopulta johti menestyneen nahkatehtaan perustamiseen Jämsässä. Tämä menestys loi mahdollisuuksia hänen suurelle lapsijoukolleen jatkaa samalta pohjalta ja sekä myös suuntautua täysin uusille elämänalueille. Sisarussarjasta muodostuikin varsin moninainen ammatinvalintojen ja elämäntapojen osalta. Tämä kertomus pyrkii valaisemaan osaltaan niitä erityispiirteitä, joita kunkin elämän aikana toteutui.

KOSKELAN MYLLY

Koskelan mylly tulee mukaan suvun vaiheisiin 1909. Silloin myllyn käsittävä Koskelan
tila Koskenpään Sahloisten kylässä siirtyi Kustaa Vuolle-Apialan ja Theodor
Edessalon omistukseen. Kertomus kuitenkin alkaa jo vuonna 1852, jolloin Fredrik
Leustu Juokslahdelta tekee myllysopimuksen Koskelan talon silloisen isännän kanssa. Monien vaiheitten jälkeen mylly rakennettiin. Omistajat ja myllärit ovat vaihtuneet aikojen kuluessa, mutta mylly on edelleen olemassa museoituna Jämsänkosken
Kotiseutumuseossa. Selvitys käsittää myös tarkat piirustukset tämän tyypiltään erittäinharvinaisen ja suuren 3- kiviparisen myllyn rakenteista .

KEURUUN TERVA OY

Keuruulla toimi Koskenpään tervatehtaan rinnalla lähes samaan aikaan tervatehdas,
jonka kehitys kulki kuitenkin eri tavalla. Tervanteon jälkeen sen tuotanto
monipuolistui käsittämään sahan, liimapuutehtaan ja myös muita rakennusalaan
liittyviä tuotantohaaroja. Julkaisussa merkittävä osuus on tehtaan toimitusjohtajan Niilo Vuolle-Apialan elämänvaiheitten kuvaamisessa.

KOSKENPÄÄN TERVA- JA TÄRPÄTTITEHDAS OY

Jämsään kuuluvan Koskenpään teollinen kehitys alkoi vuonna 1909, jolloin perustettiin mainittu tervatehdas. Tehdas oli suvun Koskenpään haaran kannalta keskeinen, sillä sen toimintaan osallistuivat jollain tavalla kaikki sen jäsenet. Tehtaan toiminta jatkui vuoteen 1956, jolloin tervakset loppuivat lähialueilta ja markkinat hiipuivat samaan aikaan viennin osalta ulkomailla. Ajat muuttuivat ja terva korvattiin muilla kemianteollisuuden tuotteilla. Julkaisu sisältää piirustukset mainitun
ajanjakson tervatehtaista ja selostusta tuotannon kulusta ”kannolta tynnyriin”